Sekalaista

Tästä tulee nyt tälläinen "mitä olemme tehneet viime aikoina"-postaus.

Poika on ollut touhukkaana, aina on jotain tekemistä. Nyt kyllä huomaa, että pojissa ja tytöissä on todella paljon eroa. Meidän tytöt eivät olleet pienempinä ollenkaan näin kekseliäitä, vaikka aktiivisia olivatkin.

Meillä oli keittiössä juomavesisäiliö, jonka päällä oli pumppu. Poika huomasi, että pumpun saa pois ja sitten sinne säiliöön alkoi kertymään kaikenlaista tavaraa, esim. esikoisen huulirasva, neljä haarukkaa, lusikoita, avaimet, legoja, ruokaa ym. Nyt säiliö on väliaikaisesti kellarissa. 

Lisäksi poika on aina änkeämässä mitä kummallisimpiin paikkoihin. Hän on mm. istunut kukkaruukuissa, kiipeillyt ikkunalaudoille ja mennyt kuivausrumpuun. Meillä on lattiassa tälläiset lämmitysaukot, jonka ritilän poika saa nyt irti. Sinne aukkoon olisi niin jännä mennä sisälle. Näistä aukoista saa myös kaivaa kaikenlaista pikkutavaraa vähän väliä, sinne on kiva pudotella kaikkea. Piti kerran ottaa oikein kuvakin, kun poika oli puuhaillut sen parissa varmasti yli 20 minuuttia.

  

Kuten kuvasta näkyy, leikkasimme pojan hiukset nyt ensimmäistä kertaa. Ja oli kyllä aikakin. Ihmiset kyselivät usein, että onko hän tyttö vai poika, kun hiukset ovat niin pitkät :)

Viikonloppuna olimme katsomassa kansainvälisiä estehyppykilpailuja. Sain töistä ilmaiset liput ja koska tämä kenttä on meiltä vain kivenheiton päässä niin pitihän sinne mennä.

Täällä oli kilpailijoita aina Euroopasta ja Etelä-Amerikasta saakka. Rupesin sitten miettimään, että kuinka hevoset matkustavat tälläisiä pitkiä lentoja, ei ne kai lentokoneeseen mahdu? Ehkä ne sitten tulevat laivalla, mutta sekin tuntuu vähän kummalta, kun matka kestää monta viikkoa. No, oli miten oli, kilpailua oli kiva seurata.

Tänään oli 4-vuotiaan preschoolin päättäjäiset ja lapset saivat todistuksen. Todistuksen jaon jälkeen tyttö tuli luokseni ja alkoi itkemään. Hän oli niin surullinen, koska tämä oli viimeinen päivä, eikä hän enää ikinä näe opettajia eikä pääse enää tähän kouluun. Muut lapset olivat iloisia ja hyvillä mielin, joten yritin sitten lohduttaa, että pitää olla iloinen, koska pääsee oikeaan kouluun syksyllä. Tuli itsellenikin kyllä vähän haikea mieli, kun tytöllä oli aina ollut niin kivaa tässä koulussa. 

Muilla tytöillä on koulua vielä ensi viikko, tosin viimeinen viikko on täynnä kaikkea muuta kuin koulunkäyntiä.  Heillä on ensi viikolla myös Lip Sync, eli Talent Show. Esikoinen on tehnyt sinne tanssin. Otin jo töistä vapaata ja menen sitten katsomaan. 

Anteeksi kauhean sekalaisesta postauksesta :) Tälläistä tämä on, kun ei ole ikinä aikaa istua alas silloin, kun olisi jotain kivaa kirjoitettavaa.