Otin perjantaina iltapäivän vapaaksi töistä, sillä 4-vuotias meni preschool-luokkansa kanssa uimarannalle ja vanhempien piti olla mukana. Ranta on yksityinen ja sitä voivat käyttää vain tällä tietyllä alueella asuvat asukkaat. Koulu oli nyt varannut koko järven heille täksi ajaksi.
Perjantaina oli 24 astetta, joten säät suosivat uimareita. Vesi oli kyllä vielä aika kylmää.
Itse otin harvinaisesta lepohetkestä kaiken irti, kun tyttö leikki kavereidensa kanssa. Harvoin sitä pääsee vain yhden lapsen kanssa mihinkään.
Haaveilin järven rannalla olevista taloista. Tämä olisi aika kiva:
Voisin kyllä tässäkin asua:
Kun olimme lähdössä, alkoi ukkostaa ja salamoida. Onneksi olimme jo autossa matkalla kotiin.
Nothing happens without first dream... täälläkin on jo uimakelit ja kaikki kauneimmillaan!
ReplyDeleteHaaveilu ei maksa mitään!
Delete