Viimeisten parin viikon aikana meillä ei ole työpaikalla muusta puhuttukaan. Jos oli käynnissä jokin finaali, vaikka miesten curling yms., kuului jostain päin toimistoa aina välillä kannushuutoja tai sitten luja hurraa-huuto, kun taas Kanadalle tuli mitali. Kahvihuoneen taululle tuli joka päivä päivitystä ja kannustusviestejä joukkueille. Tänä aamuna siellä oli olympialaisten mitalisaldo. 10 kultaa, 10 hopeaa ja 5 pronssia.
Tytöt kertoivat, että olivat katsoneet perjantaina koulussa naisten jääkiekkofinaalin. Siis koko koulu yhdessä juhlasalissa.
Ja kyllä kanadalaisetkin osaavat ironian vastustajiaan kohtaan. Varsinkin USA - Kanada jääkiekkopeliä ennen. Kuten näistä Facebookissa kiertäneistä kuvista voi päätellä.
Jääkiekkofinaali alkoi täällä sunnuntaiaamuna kello 5. Monet olivat valvoneet koko yön vain odottaakseen peliä. Baarit ja ravintolat olivat saaneet erikoisluvan tarjoilla alkoholia jo viideltä aamulla, ja arvata saattaa, että voittojuhlat olivat riehakkaat. Ja olihan se Kanadan joukkue ihan hyvä (nyt voin sen vasta myöntää, kun aikaisemmin olin kaikille kehunut kuinka hyvä joukkue Suomella on ja että meillä on mahdollisuus voittoon.)
Itsekin seurasin olympialaisia mielenkiinnolla. Kun ajattelee, millainen työ jokaisen urheilijan on tehtävä päästäkseen olympialaisiin kilpailemaan niin onhan se todella motivoivaa. Eikä siihen lähes kaikkikaan pysty.
Tästä pääsenkin kivasti aasinsillalla seuraavaan kuvaan.
Esikoinen on tehnyt itselleen motivaatiokalenterin. Tässä lasketaan päiviä sekä kesäloman alkuun että tulevaan Suomen matkaan. Heinäkuun alussa olemme menossa Suomeen. Tämä on päätetty, vaikka lippuja ei vielä ole ostettu eikä niihin ole vielä edes rahat kasassa. Mutta päätetty mikä päätetty.
No comments:
Post a Comment