Monday 21 April 2014

Miksi tykkään pääsiäisestä?


  • Pääsiäistä vietetään aina saman kaavan mukaan. Ensin on pitkäperjantai, jolloin levätään. Lauantaina leivotaan ja illalla mennään pääsiäisyön jumalanpalvelukseen. Sunnuntaiaamuna lapset etsivät piilotettuja munia, minkä jälkeen mennään kirkkoon. Sunnuntaina syödään pääsiäisateria. Maanantaina mennään perinteisesti jonnekin retkelle. 
  • Perinteet tekevät pääsiäisestä "helpon". Ei tarvitse miettiä mitä tekisi ja koska. Joistakin perinteet voivat tuntua tylsiltä, mutta itse tykkään pääsiäisestä juuri näiden perinteiden vuoksi. Ja lapsetkin nauttivat niistä (ainakin vielä).
  • Pääsiäiseen ei liity niin paljon paineita kuin esim. jouluun. Vaikka en jouluakaan yleensä niin paljon stressaa on pääsiäinen kuitenkin paljon rennompi.
  • Suklaamunat. Tähän ei varmasti tarvitse perusteluita.
  • Siskon syntymäpäivät. Vaikka en niitä nyt konkreettisesti pääse viettämäänkään on pääsiäinen siskon juhla.
  • Kevät. Pääsiäinen on ainakin täällä kevään ensimmäinen pitkä viikonloppu, jolloin lumi on melkein kokonaan sulanut. Niin tänäkin vuonna. (Tosin perjantaina satoi vielä lunta, mutta se onneksi suli pois.)

Kävelyretki aurinkoisessa kevätsäässä. Voiko parempaa ollakaan!


Sillan päällä ja sillan alla.


Joen rannalla. Hetki näiden kuvien jälkeen poika oli vedessä polvia myöten. Onneksi olimme jo muutenkin pian lähdössä kotiin.

Monday 14 April 2014

Kulttuuria ja Jollof Rice

Tämä ja viime viikonloppu on mennyt esikoisen tanssikilpailuissa. Tyttö oli mukana  11-12 vuotiaiden musikaaliteatteriesityksessä. Itse kilpailuissa ei saanut ottaa valokuvia, mutta esitys meni todella hienosti ja he voittivat hopeaa sarjassaan. Katsomossa oli todella viihdyttävää istua koko kilpailun ajan. Olin iloinen siitä, että kilpailussa oli todella hyvä henki, eikä ollenkaan sellaista "Dance Mama" meininkiä vaan kaikki kannustivat toisiaan ja tanssijoilla näytti oikeasti olevan kivaa lavalla. Tänä keväänä on edessä vielä yksi kilpailu (onneksi), sillä siinä vaaditaan kyllä vanhemmiltakin panostusta ja aikaa kuljettaa lapsia kilpailuihin, jotka eivät aina ole lähellä.

Palkintopöytä.

Tänään olen saanut nauttia toisenlaisesta kulttuurista, sillä pienemmät tytöt tekivät nukketeatteriesityksen. Puitteet olivat hienot. Oli sitä kauan valmisteltukin...


Itse esitys kesti kauan. 7v. oli sanoittanut laulun esityksen teemaan liittyen, ja yleisön piti laulaa se sitten yhteislauluna lopuksi. Sanat oli kätevästi kaikkien nähtävillä. (Huonoja kuvia taas, puhelimen kamera ei riitä pimeässä...seuraavaksi ostoslistalla on kunnon kamera).


Esityksen aikana minulle tuli yhtäkkiä mieleen toskapiirakka. Saan aina välillä tälläisiä kummallisia mieleyhtymiä. Toskapiirakkaa en ole tehnyt sitten yläasteen kotitaloustuntien, enkä ole edes muistanut koko piirakan olemassaoloa. Heti piti googlata ohjeita ja koska meillä oli kaikki aineet kotona, päästiin heti teatterin jälkeen leipomaan.


Jotain ruokaakin piti tehdä. Sunnuntain kunniaksi ajattelin tehdä pitkästä aikaa nigerialaista jollof ricea. Tätä syödään perinteisesti synttäreillä, ristiäisissä, hautajaisissa, jouluna tai ihan minä juhlana hyvänsä! Nyt ei ollut aihetta juhlaan, mutta voihan sitä arjestakin tehdä vähän juhlavampaa! Lisäksi tätä voi tehdä ison kattilallisen, eikä viikolla tarvitse miettiä mitä söisi. Loput voi vaikka pakastaa.
Innostuin ottamaan oikein vaihekuviakin kokkauksesta. Eli tässä tulee ohje nigerialaiseen jollof riceen:


Aloita paloittelemalla kanankoivet tai haluamasi liha. Laita liha kattilaan ja peitä se vedellä. Lisää mausteet. Meillä vältetään suolan käyttöä, eikä käytetä ollenkaan valmiita lihaliemikuutioita. Perinteisesti tähän kuuluisi maggi-kuutioita, mutta meillä on tässä tinjamia, mustaa pippuria, sipulijauhetta, paprikajauhetta ja salviaa.

Seuraavaksi tarvitset sipulin, tomaattimurskaa, tomaattipyrettä ja pippurin (maun mukaan voi laittaa vaikka kaksi...meillä ei kyllä lapset sitten söisi). Laitan yleensä myös varsiselleriä, mikä ei kuulu alkuperäiseen ohjeeseen, mutta sopii tähän hyvin. 




Laita kaikki yllämainitut aineet tehosekoittimeen ja pyöräytä murskaksi. Tämä seos laitetaan sitten kattilaan ja annetaan kiehua hiljaisella lämmöllä aika kauan, kunnes tomaatti ei enää maistu kitkerältä.



Kun lihat ovat kiehuneet noin 20 minuuttia, ota ne pois kattilasta ja laita uunipellille. Tässä vaiheessa lisään lihojen päälle oliiviöljyä (tekee rapean pinnan) ja mausteita. Sitten uuniin noin 225 astetta ja lihat sinne.
Lisää lihojen keitinveteen huuhdottu riisi niin että riisi juuri ja juuri peittyy vedellä. Anna riisin kiehua matalalla lämmöllä kunnes se on melkein pehmeää.



 Tässä vaiheessa voi paistaa kasvikset. Tässä on pakastinkasviksia ja herkkusieniä. Perinteisesti tässä kuuluisi myös olla paistettua maksaa, mutta siitä ei kukaan meillä tykkää. Eli paista kasviksia paistinpannulla kunnes ne ovat pehmeitä.






Nyt tomaattiseoskin on jo valmis.










Kun riisi on melkein valmista lisää tomaattiseos riisin joukkoon. Tässä vaiheessa pitää olla tarkkana, että riisissä on tarpeeksi nestettä. Jos sitä on liian vähän ei riisi kypsy tarpeeksi. Jos sitä on liikaa, tulee riisistä liian pehmeää. Muista myös sekoittaa ihan pohjasta asti, sillä riisi palaa helposti pohjaan. Anna hautua kannen alla, kunnes riisi on valmista.




Lisää kasvikset riisin joukkon ja sekoita. Tässä vaiheessa lisään myös yleensä vähän voita. Maun takia, ei niinkään terveellisyyden...







 Nyt kanatkin ovat valmiita.

Valmista nautittavaksi. Oli meillä salaattiakin...


Saturday 5 April 2014

Tulisiko se kevät vihdoinkin?

Tänään oli vihdoinkin vuoden ensimmäinen kunnon kevätpäivä!



Leikkikentällä koettiin onnistumisen riemua. Poika osasi ihan itse kiivetä portaat ylös ja laskea liukumäestä alas. Sitä tehtiinkin sitten ainakin kymmenen kertaa onnellinen hymy naamalla. 5-v. keskittyi etsimään uusia kiviä kivikokoelmaansa.


Lapset puhdistivat koko korttelin katuojat lehdistä ja roskista. Nyt saa lumet sulaa vapaasti.


Kaiken ulkoilun ja muun seurauksena olin aika väsynyt illalla. Ja tämä kaupasta ostettu pääsiäisleipä jaksoi naurattaa (tiedän, ei se nyt oikeasti niin hauska ole...mutta mutta).


Viime viikonloppuna sain esikoisen huoneen maalattua. Kuvia on tulossa kunhan se huone olisi joskus kuvauskelpoinen.