Pääsiäiskooste

Mies joutui lähtemään viikko sitten työmatkalle, eikä ehtinyt pääsiäiseksi kotiin. Olemme siis lasten kanssa viidestään koko loman. Olen tottunut olemaan yksin lasten kanssa, asuimmehan ennen miehen kanssa neljä vuotta eri maissa, joten ei tämä nyt suuremmin haittaa.

Loma alkoi rennoissa merkeissä. Ollaan oltu paljon ulkona, kun ilmat ovat olleet mahtavat. Tosin pojalle on vihdoinkin tulossa ensimmäinen hammas ja pojalla (ja äidillä) on ollut hermot kireällä. 

Tein myös tänä vuonna pashaa. Pääsiäinen ei tunnu pääsiäiseltä ilman pashaa. Pieni ongelma vain oli löytää maitorahkaa. Ja kun löysin sitä tai jotain sen tapaista niin se oli kauhean kallista (7 dollaria purkki), joten ostin  sour creamia. Meillä ei myöskään ole pashamuottia tai kahvinkeittimen suodatinta johon pashan voi myös tehdä. Tälläinen säätö tästä tuli, eli laitoin suodatinpaperia laseihin ja pashan sinne valumaan :)

Rairuohoa ja pajunkissoja ei täältä löydy. Lapset on tehnyt koristeita koulussa ja kotona.

Lauantaina maalattiin munia. Tässä esikoisen. Voi One Direction sentään...

 Myös rahkapiirakkaa piti tehdä.

Sunnuntai-aamuna meillä oli käynyt pääsiäispupu. Näitä suklaita voi vielä löytyä ympäri vuotta, kun en muista löysivätkö tytöt kaikki piilot :)

 Tässä valmis pasha. Hyvää oli vaikka en ostanutkaan rahkaa.

Huomenna mennään metsään retkelle. Toivottavasti ilmat pysyvät yhtä hienoina koko viikon. Tiistaiksi on luvattu jopa 18 astetta!

Kevät

Nyt on aika muuttaa blogia vähän keväisemmäksi! Ulkona on tänään +6 astetta lämmintä ja aurinko paistaa, josko se kevät vihdoinkin tulisi myös tänne!

Olin jotenkin ajatellut, että poika ei tarvitsisi saappaita täksi talveksi, koska hän täyttää vasta toukokuussa vuoden. Mutta kyllä hän jo mennä viipotti tossuillaan leikkipuistossa kovaa vauhtia ja sain aina pelastettua hänet viime hetkellä ennen kun hän ehti lätäköihin. Keinuminen oli myös kivaa.

Poika on muutenkin siskojaan niin paljon edellä kaikessa, että joskus oikein hämmästyttää. Hän on nyt 10 kuukautta ja juoksee jo siskojensa perässä. Ensimmäinen sana oli bye-bye (10kk ja 1 viikon ikäisenä) ja sen mukana tietysti heiluttaa kättään. Hän kiipeää rappuset ylös ja osaa tulla myös alas oikeaoppisesti jalat edellä ja vatsallaan liukuen. Muita juttuja on: high five (lyö kättä), missä on lamppu (osoittaa lamppua), hae auto (etsii auton), mitä auto sanoo? (vroom vroom ja päristää huulia). Kun lauletaan twinkle twinkle little star niin hän tekee liikkeet lauluun. Hän rakastaa myös tanssia ja heti kun musiikki alkaa poika alkaa pyöriä ympäri ja taputtaa käsiään.Tuntuu, että hän oppii joka päivä jotain uutta.

Suunnitelmat toteutuvat

4-vuotiaalla on tällä viikolla koulusta"springbreak", mutta vanhemmat tytöt ovat vielä koulussa torstaihin asti. Heillä on sitten koko ensi viikko lomaa, kun 4-vuotias menee takaisin kouluun. Näin siksi, koska katolinen ja yleinen (public) koululaitos pitävät lomansa eri aikaan. Näin meille taitaa käydä myös ensi vuonna, koska 4v. sai koulupaikan TLC (traditional learning centre)-ohjelmaan kuuluvasta koulusta. Tämä koulu toimii yleisen koululaitoksen piirissä, mutta ei ole yleisiin kouluihin verrattavissa. Koulussa panostetaan akateemisuuteen ja heillä on koulupuvut. Koulupukuja olenkin kaivannut tytöille tänne muutosta asti. Tuohon kouluun on joka vuosi yli 200 hakijaa ja vain 40 otetaan per vuosiluokka (kaksi 20 oppilaan luokkaa). Oppilaat valitaan arpomalla, ja 4v. oli onnekas. Seuraavaksi yritetään saada myös 6-vuotias tuohon kouluun, hänellä voi olla ensi vuonna mahdollisuus päästä, sillä sitten hänellä on sisarus siellä ja saa etusijan. 

Olen kyllä tyytyväinen myös nykyiseen kouluun ja toisaalta tykkään katolisesta koulusta enemmän kuin yleisestä. Mutta oppimisen kannalta TLC on paras. 6-vuotias vaihtaa kuitenkin koulua syksyllä. Esikoinen menee 7.luokalle ja heidän nykyinen koulunsa on vain 6. luokkaan asti. Nyt he pääsevät molemmat meidän lähikouluun, jossa on 1-9 luokat. Tämä on myös katolinen koulu, ja se on siis aivan meidän lähellä (alle 5 minuuttia kävellen), eikä heidän tarvitse enää mennä koulubussilla. Tämä koulu oli täynnä, kun me muutettiin tänne ja siksi he joutuivat toiseen kouluun vähän kauemmaksi.

Poika sai myös hoitopaikan samalta perhepäivähoitajalta, jossa tytöt olivat ennen. Tästä olen tosi iloinen, sillä tiedän että hän on tosi hyvä hoitaja. Ollaan nyt käyty pojan kanssa siellä leikkimässä, että hän tottuisi paikkaan ja pari kertaa olen myös jättänyt hänet sinne yksin vähäksi aikaa. Kovin hyvin ei ole mennyt, heti kun olen lähtenyt niin poika alkaa itkemään eikä halua olla lattialla ollenkaan yksin vaan hoitaja joutuu häntä kantamaan koko ajan. Toivottavasti nyt ajan kanssa alkaa menemään paremmin ja onneksi tässä on siis vielä aikaa ennen töiden alkua. 

Eli palaset alkavat asettua paikoilleen, nyt vain odotellaan kauhulla, että pitää mennä takaisin töihin. Tänä vuonna ei ole kertaakaan ollut sellainen olo, että voi kun pääsis töihin (ihme...), joten en ihan iloisilla mielillä ole sinne menossa. Mutta kun arki taas alkaa niin ihan hyvin se luultavasti tulee menemään.

Ostin tytöille nyt loman kunniaksi uuden pelin, se oli alennuksessa vaivaiset 3 dollaria. Tätä on pelattu joka päivä monta kertaa ja 4v. on tämän ansiosta jo todella hyvä järjestelemään numeroita. Kannattava ostos...

Unohdettiin taas, että pojan hereillä ollessa ei kannata pelata lattialla...siellä on hetkessä pienet kädet sekoittamassa kortteja :)

Kotikaupunki

Tällä viikolla julkaistiin MoneySense-lehden tekemä tutkimus Kanadan parhaista kaupungeista. Eli missä kaupungissa kannattaa asua. Ottawa on ollut ykkösenä monta vuotta, mutta tänä vuonna Calgary sai ykköspaikan, linkki. Calgary voitti myös luokan "paras kaupunki lapsiperheille" linkki. Kymmenen parhaan joukossa oli myös kaksi muuta kaupunkia Albertasta. Ja melkein kaikki muut kaupungit olivat Quebecista.
Tutkimuksessa otettiin huomioon ihmisten tulotaso, elämänlaatu, talojen hinnat, ilmasto, työttömyysprosentti, rikostilastot, sairaanhoito ja kulttuuritarjonta.

Ja onhan Calgary ihan kiva paikka asua. Lapsille on paljon tekemistä, töitä löytyy helposti, ihmiset ovat pääosin mukavia, jokapuolella on turvallista kulkea (vaikka on täällä kyllä alueita, minne en lasten kanssa muuttaisi) ja sairaanhoito toimii. Tosin mielestäni Kanadassa on hyvä asua missä kaupungissa tahansa! Eikä tälläinen tutkimus tietenkään kerro koko totuutta. Huonoja puolia Calgaryssa on isot tuloerot, eli on paljon todella rikkaita ja sitten taas todella köyhiä. Toisaalta täällä on myös paljon järjestöjä, jotka auttavat köyhiä ja kodittomia. Toinen huono puoli on se, että joka paikkaan pitää melkein mennä autolla, kun välimatkat on pitkät. Kaupunki koostuu monista lähiöistä ja palvelut ovat keskustan ulkopuolella, en ole itse käynyt downtownissa melkein vuoteen (enkä edes tykkää siellä käydä!). Sinne ei tarvitse mennä jos siellä ei ole töissä. Muita huonoja puolia en nyt tähän hätään keksi....hmmm...ehkä ruuhka-ajan liikenne.

Tässä on kaupungin hieno mainosvideo:

Ja tässä muuten vain hauska video (voi olla vaikea ymmärtää jos ei asu Calgaryssa :)

Ruokaostoksilla

Ensimmäisinä kuukausina Kanadassa asuessani ruoka tuntui aivan kauhean kalliilta. Kun oli tottunut Irlannin halpoihin hintoihin niin hinnat olivat täällä järkytys. Asiaan vaikutti myös varmasti se, että meillä ei ollut työpaikkoja eikä näinollen myöskään tuloja Kanadan dollareissa. Ja kun hintoja koko ajan muutti päässä euroiksi niin ei ihmekään, että tuntui kalliilta. Emme ostaneet moneen kuukauteen esimerkiksi tuoretta kalaa, kun se oli aivan liian kallista. 

Nyt parin vuoden jälkeen hintoihin on jo tottunut eikä tunnu kauhealta ostaa 20 dollaria maksavaa lohta. Meillä menee ruokakauppaan viikossa noin 150 dollaria (noin 114 euroa), kun Irlannissa muistaakseni meni viikossa ruokaan noin 70 euroa. 

Maitotuotteet ovat Kanadassa melkein puolet kalliimpia kuin rajan eteläpuolella. 4 litraa maitoa maksaa 4.36 dollaria (3.30 euroa eli 83 senttiä litra). Lisäksi jokaisesta tölkistä pitää maksaa 7 centin kierrätysmaksu sekä 25 centtiä panttia. Pullon pantin saa takaisin jos sen vie kierrätysasemalle, kaupoissa ei täällä ole pullojen palautuskoneita. 

Ruoan hinta vaihtelee myös maan sisällä eri provinsseissa. Onhan täällä todella pitkät välimatkat kuljettaa tavaroita. Alberta on suuri naudanlihantuottaja, ja liha on täällä halvempaa kuin muualla Kanadassa. Samoin bensa tulee täältä, ja bensan hinta on Albertassa aina alhaisempi kuin muualla Kanadassa. 

Kaupasta ostetusta ruoasta ei makseta ollenkaan veroa. Valmistetun ruoan vero on täällä 5%. Eli jos ostaa kaupasta valmispizzan, siitä ei tarvitse maksaa veroa. Mutta jos se lämmitetään sinulle siellä kaupassa niin hintaan lisätään verot (näin kävi meille oikeasti kerran!). Alberta on myös ainut provinssi Kanadassa, jossa ei ole ollenkaan myyntiveroa (sales tax). Veroprosentitkin vaihtelevat siis eri provinssien välillä. 

Oikeasti inhoan ruokaostoksien tekemistä. En ikinä pääse kauppaan yksin ja usein onkin kaikki neljä lasta mukana. Kärryt on painavat ja täynnä tavaraa. Sitten pitää pakata tavarat pusseihin samalla kun yrittää vahtia, että kaikki neljä lasta ovat vielä tallella. Onneksi meidän lapset eivät ikinä saa mitään itkupotkuraivareita kaupassa, se tästä vielä puuttuisi. Kun tavarat on saatu pakattua pitää kärryjä työntää ulkona lumisohjossa ja pahimmassa tapauksessa vielä lumisateessa autolle. Kun laukut on saanut nostettua autoon, pitää ne taas kotiin tullessa kantaa portaat ylös keittiöön. Ja sitten vielä laittaa tavarat kaappeihin. Huh huh... ja seuraavalla viikolla jääkaappi on taas tyhjä...

Hyvä Tide!

Genusajattelu on rantautunut vihdoinkin myös tänne! Tai no, tämä on ensimmäinen mainos jonka olen ikinä nähnyt. Kyllä isätkin osaavat pestä pyykkiä!

Kevätväsymys

Kuinka voikaan olla näin väsynyt, vaikka ulkona paistaa ihana kevätaurinko? Eikö sen pitäisi piristää?
Meillä näyttää nyt tältä, kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa siivota. Kaiken lisäksi kelloja siirrettiin vielä tunnilla eteenpäin, aivan kun ei olisi jo tarpeeksi vaikea herätä aamuisin. Paljon olisi myös juttuja blogiin, mutta en vain saa aikaiseksi. Sitten kun tästä vähän piristyy...