Draaman ainekset

Tosielämään perustuva draama, jonka päähenkilöinä ovat 15-kuukautta vanha poika ja hänen äitinsä.

No niin, siivouspäivä. Jos nyt aloitan, niin saan koko talon siivottua parissa tunnissa ja sitten voi loppupäivän tehdä muuta. Lapset leikkii huoneessaan, joten siivoan vaikka kylpyhuoneen ensin.

Hei, minne se äiti meni? Kylpyhuoneeseen, jee, mäkin haluan mennä kylpyyn. Voi, nyt se laittoi oven kiinni eikä mun itku auta. Pitää huutaa vielä kovempaa niin sitten varmasti pääsen sinne.

Pitihän se arvata. Siskot voivat leikkiä pojan kanssa. Ja sitten pesen nopeasti vessan ennen kuin poika taas huomaa, että olen täällä. Seuraavaksi lastenhuone...

Tää onkin kiva leikki. Äiti nostelee leluja hyllylle ja mä voin taas vetää ne pois. Ja nyt on vielä kivempaa kun äiti sanoo EI, naurattaa ihan. Uudelleen!

No niin, ei tästä tule mitään, ehkä pitää siivota tää lastenhuone huomenna, kun poika nukkuu päiväunia. Imuroin yläkerran seuraavaksi.

JEE, tämä ihana laite tuotiin taas tänne! Sitä on kiva seurata ja vetää johdosta, vielä kivempaa on vetää töpseli pois seinästä. Sen päällä voi myös istua ja leikkiä, että se on auto.

Hiljaa hyvä tulee...

Tunnin päästä.

Vihdoinkin sain imuroitua. Äh, pojalla on varmaan nälkä, syötän sen ensin ja sitten voin jatkaa.

Puolen tunnin päästä.

Nyt voin pyyhkiä pölyt.

Hei, tiskipöydällä näkyy jotain...se onkin isosiskon jättämä maitolasi. Mutta en ylety...pitää hakea tuoli ja kiivetä sen avulla. Kävipä hyvin, lasissa onkin vielä maitoa. Oho, nyt kaikki kaatui lattialle. Ei se mitään, maitoa onkin tosi kiva levittää käsillä.

Voi...nyt pitää vaihtaa pojan vaatteet ja siivota lattia.

Nyt poika onkin yläkerrassa leikkimässä, ehkä saan ne pölyt pyyhittyä.

Täällä isosiskon huoneessa on kaikkea jännää, kumma kun se ei ikinä halua päästää mua tänne. Ooh, lattialla on joku pussi jossa on kaikkia kivoja pieniä purkkeja. Mä juuri tykkäänkin availla korkkeja ja tutkia saako purkeista mitään ulos...kyllä, näistä saakin.

Yläkerrassa on kyllä nyt liian hiljaista, eikä se ikinä tiedä mitään hyvää...

Puolen tunnin päästä.

Pitää ostaa tahranpoistoainetta. Kaikki tahrat esikoisen rasvoista ja meikeistä ei lähtenyt kokolattiamatosta.
Jos nyt saisin keittiön lattian pestyä niin sitten olen melkein valmis. Alkaa vähän stressaamaan, pian pitää alkaa tekemään ruokaa. Jos nyt saisin vielä lattian pestyä.

Mitä? Äiti laittaa ämpäriin vettä vessassa. Pääsenkö mä nyt kylpyyn? Pitää mennä heti katsomaan. Ei se ollutkaan mun kylpyamme, mutta ämpäri kuitenkin. Vesileikit on parasta mitä tiedän!

Jos pojan saisi jotenkin pidettyä yläkerrassa sen aikaa, että saan alakerran lattiat pestyä. Siskot saa taas leikkiä sen kanssa.

Ei, taas mut tuotiin tänne. Siskot leikkii typeriä barbi-leikkejä. Se ämpäri oli kyllä kivempi. No nyt äiti ei huomaa, että pääsin tänne taas... oho, sain kaadettua koko ämpärin. Jee, kivaa!

Okei, luovutan. Ei sitten pestä lattioita. Muutenkin oon ihan poikki ja stressaantunut tästä siivouksesta joten antaa olla, yritetään joku toinen päivä uudelleen...

Kuulumisia

Tässä tulee taas vähän meidän kuulumisia ennen kuin matkakertomus taas jatkuu.

Koulut alkavat vasta syyskuun 3.päivä eli lapsilla on lomaa jäljellä vielä yli viikko. Esikoinen lähti eilen New Yorkiin tätinsä luo ja tulee takaisin vasta syyskuun 2. päivä. Hän lensi yksin ja koska on täyttänyt 12-vuotta ei hän tarvinnut enää saattoapua (tai mikähän tämä taas on suomeksi...). Kaikki oli mennyt hyvin vaikka lento ei ollut suora vaan Montrealissa piti vaihtaa. Ja kyllähän hän on kokenut matkailija, juuri katsoimme esikoisen passia ja melkein joka sivulla oli joku leima. Passi on hankittu 9 vuotta sitten (silloin sai vielä 10 vuoden passeja lapsillekin) ja passikuvassa hän on 3-vuotias mutta kyllä hänet siitä vielä jotenkin tunnistaa :)

Calgaryn kaupunki järjestää kesällä 6-12 vuotiaille eri puolilla kaupunkia pidettäviä viikon kestäviä Park and Play -leirejä. Tytöt ovat olleet näissä joka kesä ja ne ovat olleet pitkän kesäloman pelastajia, kaiken lisäksi ne ovat vielä ilmaisia. 6-vuotias on tälläisellä leirillä tämän viikon ja ehdin joka päivä sopivasti töistä hakemaan hänet kotiin, kun leiri loppuu. Ensi viikolla hän menee 4-vuotiaan kanssa samaan hoitopaikkaan, kun esikoinen ei ole täällä nyt. Muuten he ovat olleet kahdestaan kotona päivisin.
Kesälomat ovat kyllä aina työssäkäyville vanhemmille todella hankalia. Varsinkin kun täällä ei ole niin pitkiä lomia kuin Suomessa ja monet pitävät vain viikon kesäloman töistä. Me ollaan onneksi ainakin tähän mennessä onnistuttu järjestämään niin, ettei kaikkia lapsia tarvitse viedä hoitoon. Se olisi nimittäin niin kallista, ettei töissä melkein kannattaisi käydäkään.

Kesä jatkuu täällä vielä myös säiden puolesta ja tänäänkin on 27 astetta lämmintä. Omasta mielestäni syksy saisi kyllä jo tulla... jostain syystä en tykkää enää ollenkaan, kun on liian kuuma. Sellainen 16 astetta olisi ihan kiva nyt.

Eläintarhassakin on ehditty käymään tänä kesänä. 

Matkakertomusta päivä 1

Lähdimme siis matkaan maanantaina kahdeksan aikaan aamulla. Tämä oli esikoisen 12-vuotissyntymäpäivä ja hänen toivomuksensa oli päästä vesiliukumäkipuistoon, joka sijaitsee Red Deerin lähellä paikassa nimeltä Sylvan Lake. Sinne meni ajaessa noin kaksi tuntia.
Paikka oli kyllä hieno, tosin ilma oli aika pilvinen, mutta onneksi ei ollut kylmä. Puisto aukesi kello 11 ja sitä ennen kävelimme järven rannalla ja olimme läheisellä leikkikentällä.

Sylvan Lake

Uimassa viihdyimme noin neljä tuntia, puistossa ei ollut onneksi paljon ihmisiä eikä liukumäkiin ollut paljon jonoa. Välillä piti käydä hot tubissa lämmittelemässä ja sitten taas laskemaan... 6-vuotias uskalsi laskea ihan hurmimmistakin liukumäistä esikoisen kanssa. 4-vuotias ja poika olivat mummin kanssa lastenaltaassa. Uinnin jälkeen söimme eväitä ja sitten jatkettiin matkaa.

Red Deeristä ajoimme suoraan Jasperiin. Ajomatkaa oli 415 kilometriä. Ensimmäiset 200 kilometriä oli suoraa moottoritietä, mutta kun ylitimme Banffin luonnonpuiston rajan, niin myös maisemat muuttuivat. Ajomatka ei enää tuntunutkaan pitkältä, kun jokaisen mutkan takana oli mitä mahtavampi maisema.

Välillä pysähdyimme ihastelemaan maisemia.

Ensimmäinen kohtaaminen villieläinten kanssa :)

Perillä olimme noin puoli kahdeksan illalla. Kävimme syömässä ja sitten menimmekin jo hotelliin nukkumaan. Väsyneet lapset nukahtivat aika nopeasti. Seuraavana päivänä meillä olikin sitten koko päivä aikaa tutustua Jasperiin. Toisen päivän kuvat ovat kaikki toisella kameralla, eli jatkoa seuraa...