Pikku hiljaa alan itsekin ymmärtämään ettei meillä ole enää vauvaa... vai onkohan se niin, että nuorin lapsi on äidille aina se vauva.
Tänä päivänä kaksi vuotta sitten odotin vauvaa syntyväksi, laskettu aika oli toukokuun ensimmäinen, joten sen yli oli menty jo neljällä päivällä. Esikoisella oli koulussa näytös vanhemmille ja ajoin noin 5 kilometrin matkan pyörällä koululle ja takaisin. Olo oli aika painava sen matkan jälkeen. Perjantain ja lauantain välisenä yönä heräsin pari kertaa tukalaan tunteeseen, mutta kun aamulla heräsin noin seitsemän aikaan alkoivat supistukset. Sanoin miehelle, että nyt pitää varmaan lähteä sairaalaan. Mies sanoi "ai minkä takia?" (tämä naurattaa näin myöhemmin, miehet...). Laitoin tytöille nopeasti jotain aamiaista ja sitten lähdettiin. Sairaalan ovella sanoin vielä miehelle, että soittelen sitten kun jotain alkaa tapahtumaan. Sisään päästyäni se olikin sitten menoa, eikä siihen puheluun ollutkaan aikaa. Poika syntyi kello 10.58, kaksi tuntia sen jälkeen kun olin tullut sairaalaan. Tänä lauantaina kaksi vuotta sitten satoi lunta, ja samana iltana oli vielä Super Moon.
Pojan oikea syntymäpäivä on siis huomenna, mutta pidimme juhlat tänään. Syntymäpäiväsankari oli juhlista innoissaan. Happy birthday on tänään laulettu monta kertaa, tosin poika ei laula sitä itselleen, vaan nimenä on aika joku siskoista tai äiti. Kun pojalta kysyttiin mitä hän haluaa syntymäpäivälahjaksi oli vastaus aina mehua ja lahjoja.
Ja mehua ja lahjoja hän saikin.
Tein kevään kunniaksi mansikkakakun oikein perinteiseen tapaan, täytteenä oli vaniljakastiketta ja mansikoita.
Lisäksi tein vapun kunniaksi omenamunkkeja. Vappu on ehkä ainut juhla, jota en ole koskaan ulkomailla osannut viettää. Siihen tunnelmaan kun ei pääse missään muualla kuin Suomessa. (Kuvassa munkit näyttävät jostain syystä aika mustilta...todellisuudessa ne eivät olleet noin palaneita vaan oikein hyviä). Lisäksi meillä oli lihapiirakoita, kun jotain suolaistakin piti olla.
Mansikkakakusta huolimatta ulkona ei näyttänyt kovin keväiseltä...
Onnea pikkuiselle! Ja nuorin on aina vauva! Itsekin olen edelleen äitini vauva. Joo meilläkin satoi tänä aamuna lunta vaikka perjantaina oli +26 ja iho ihan tosissaan punoitti sisälle tultaessa. Miten teit vnailjakastiketta vai saako sitä kaupasta?! kaipaan sitä mustikkapiirakkaan.
ReplyDeleteHyvä että sait kuitenkin munkkejakin paistettua ja hyviltä ne näytti :)
Vähän kesti vastata... mutta tein siis itse. Kaupasta saa custard-jauhetta ja se on vähän samantapaista, mutta itse tekemällä saa oikeaa, eikä se ole vaikeaa!
DeleteHerkullisen näköinen mansikkakakku! Juhlitaan sitten kesällä taas kaikkien synttäreitä, etu- ja jälkikäteen!
ReplyDeleteJoo ja lahja oli myös mieluinen!
Delete