Lupasin kertoa lisää lasten kouluista. Kaksi nuorempaa tyttöä aloittivat tänä syksynä uudessa koulussa, joka kuuluu Traditional Learning Centre - ohjelmaan. Koulu poikkeaa muista kouluista ainakin siinä, että heillä on koulupuku. Opetussuunnitelmassa painotetaan jokaisen oppilaan omaa vastuuta omasta oppimisestaan, ja asiat opitaan enemmän tekemällä kuin vain kirjasta lukemalla. Läksyjä tulee myös paljon.
Olen ollut tyytyväinen kouluun vaikka tosin mielestäni täällä kaikissa kouluissa on todella tasokasta opetusta. (Olen kirjoittanut tästä aiheestä täällä ennenkin...). 5-vuotias on Kindergarten-luokalla, ja heillä on koulua joka päivä kolme tuntia. 7-vuotias aloitti toisen luokan, ja koulupäivä on 8.05 - 15.00. Tytöt lähtevät aamuisin yhdessä koulubussilla. Takaisin he tulevat sitten eri busseilla, ja hoitotäti hakee nuoremman, kun hän tulee takaisin 11.40. Ehdin itse vanhempaa tyttöä vastaan, kun tulen kotiin töistä.
Läksyjä pitää tehdä joka päivä 30 minuuttia jo Kindergartenissa. He ovat aloittaneet kirjoittamisen harjoittelun ja joka päivä pitää kirjoittaa yksi sivu. Ensimmäisinä viikkoina harjoiteltiin erilaisia viivoja, ja nyt on siirrytty jo kirjaimiin. Lisäksi pitää piirtää jotain tällä kirjaimella alkavaa.
(Anteeksi huonot kuvat, meillä ei edelleenkään ole sitä kameraa)
Yllä on tämän viikon läksyt ja alemmassa kuvassa on ensimmäisten viikkojen viivaharjoituksia.
Toisella luokalla läksyinä on 4 sanaa joka päivälle. Sanat pitää kirjoittaa monta kertaa ja sen jälkeen pitää kirjoittaa yksi lause, jossa tätä sanaa käytetään. Perjantaisin heillä on sanakoe koko viikon sanoista, ja ne pitää osata kirjoittaa oikein. Lisäksi läksyinä on matematiikkaa.
Koulussa on jokaisella luokalla kolme rinnakkaisluokkaa, ja oppilaat on jaettu englannin ja matematiikan tasoryhmiin. Eli paremmin suoriutuvat oppilaat ovat näiden tuntien aikana yhdessä luokassa, kun taas enemmän apua tarvitsevat yhdessä. Tämä on mielestäni todella hyvä käytäntö, sillä näin opettajalla ei mene kaikki aika hitaimpiin oppilaisiin, vaan tehtävät ovat oppilaiden tasoa vastaavia. Meidän 2-luokkalainen on matematiikassa hyvin edistyvien ryhmässä ja englannissa "keskivertoryhmässä".
Esikoinen on katolisessa koulussa, eikä hänellä muka ikinä ole mitään läksyjä...oikeasti on, mutta hän on aina tehnyt ne jo koulussa. Hänellä on nyt alkanut myös ranska oikein kunnolla, aikaisempina vuosina ranskan opetus on ollut enimmäkseen sanontoja ja lauluja. Olin ihan innoissani auttamassa häntä ranskan tehtävissä, ja ihmeekseni muistin kyllä vielä kaiken. Ranska on niin ihana kieli! Harmi vaan, ettei sitä täällä päin paljon kuule.
Viime viikolla vanhenin taas vuodella. En ole vuosiin viettänyt syntymäpäiviäni, eikä me miehen kanssa osteta lahjoja toisillemme. Mutta kakku aina tehdään tai ostetaan, ja se on aina yllätys :)
7-v. oli tehnyt minulle kortin ja oli ihan itse runoillut kauniin runon.
"I love you with your sweet eyes and care for you ever time"
