Täällä ollaan taas uusin konein!
Paljon on tapahtunut viimeisen viikon aikana. Ensimmäinen uusi asia on tämä:
Ensimmäinen toive uuden vuoden listasta on toteutunut, ja meille tuli nyt sitten elämäni ensimmäinen tila-auto. Tässä rekisteröintiä ja pesua vailla. En olisi tätä päivää uskonut näkeväni, ja tunnen nyt kyllä itseni niin vanhaksi :). Tämän kunniaksi ostin viikonloppuna itselleni myös elämäni ensimmäisen mummo-villapaidan (en kehtaa laittaa siitä kuvaa, rajansa kaikella :) Puolustukseksi voin sanoa, että se oli alessa melkein ilmainen ja tarvitsen tälläistä lämmintä kotipaitaa). Mutta siis, nyt voimme taas kaikki matkustaa yhdessä ja päivisin voin tehdä mitä haluan. Freedom!
Esikoinen oli luokkansa kanssa viime tiistaina laskettelemassa Olympic parkissa, eli mäessä, joka tehtiin vuonna 1984 pidettyjä Calgaryn talviolympialaisia varten. Heidän piti valita joko sukset tai lumilauta, ja olisin halunnut hänen laskettelevan suksilla, olihan tämä hänen ensimmäinen kertansa. No, en saanut hänen päätään käännytettyä ja lappuun laitettiin lumilauta. Kaikki oli mennyt hyvin ja kivaa oli ollut ennen viimeistä laskua. Koulusta soitettiin, että häntä ollaan viemässä sairaalaan, kun oli kaatunut ranteensa päälle. Onneksi käsi ei ollut poikki, vaan ranteessa oli pieni murtuma. Sidettä on pidettävä kolme viikkoa ja sitten on varattava aika lääkärille. Onneksi tästä ei jäänyt mitään traumoja ja lumilautailemaan on kuulemma päästävä uudelleen.
Esikoinen on aloittanut joulun jälkeen myös uuden harrastuksen.
Kitarakurssi on joka lauantai. Ensin ajateltiin pianon soittoa, mutta siinä olisi ollut se ongelma, että kotona olisi pitänyt olla piano, että sitä voi harjoitella. Kitara oli paljon halvempi vaihtoehto. Ja hän on todella innostunut tästä. Kitarassa on myös se hyvä puoli, että siinä on miellyttävä ääni, eikä sen harjoittelu häiritse koko taloa. (Toisin kuin nokkahuilu, jota hän on tähän mennessä soittanut päivittäin :). Ja onneksi soitto onnistuu nyt myös siteen kanssa. Hän on jo perustanut bändin kahden kaverinsa kanssa vaikka alkeetkaan eivät ole vielä hallussa. "Kyllä minä opin nopeasti!" oli vastaus tähän. Bändin nimi on Dark Angels :)
Nyt ei ole enää aikaa yhdellekään uudelle harrastukselle. Täällä kun lapsia pitää aina viedä ja hakea joka paikasta. Tämä on suurkaupungissa asumisen haittapuolia.Toisin oli silloin, kun olin itse pieni. En muista, että minua olisi ikinä viety mihinkään vaan kuljin aina kävellen tai pyörällä joka paikkaan, vaikka olisi ollut pitkäkin matka.
Meillä on nyt maanantaisin 6v:n uinti, tiistaisin on aamulla 4v:n uinti ja illalla esikoisen jazz-tanssi, keskiviikkoisin on 6v:n ja esikoisen kuoro, torstaisin on esikoisen baletti, perjantaisin ei onneksi mitään!, lauantaiaamuisin on kahden nuorimman tytön tanssitunnit ja esikoisen uinti ja iltapäivällä sitten kitaratunti. Odotan kauhulla innolla, että poikakin alkaa harrastamaan.
